tiistai 15. maaliskuuta 2011

Olen

Olen tuulessa kieppuva ruusun lehti.
Olen vatkaimessa pyörivä keltuainen.

Olen kivinen talo, jonka nimi on yksinäisyys.
Olen humiseva metsä, jonka nimi on kaipuu.
Lähettänyt klo

2 kommenttia:

  1. joer15. huhtikuuta 2011 klo 10.23

    Runossasi on hyvin paljon upeaa symboliikkaa. Olet syvästi ajatteleva ja tunteva, joka osaat ilmaista sisintäsi runon keinoin.
    Upea runo.

    VastaaPoista
  2. Aartje Kannelsalo22. huhtikuuta 2011 klo 0.39

    Kiitos paljon! Olen otettu! :)

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)